Tuulimyllyt

Mikäli olisit seissyt tällä pienellä kukkulalla 150 vuotta sitten, olisit ensimmäisenä huomannut kuinka täällä ei juurikaan kasva puita. Puut oli kauan sitten kaadettu taloihin hirsiksi, aidoiksi, sekä polttopuuksi. Vuohet söivät kaikki puskat ja lehtipuiden taimet. Eli vanhaa kulttuurimaisemaa eivät puut juurikaan peittäneet! Sen sijaan olisi näkynyt tuulimyllyn siivistä koostuva metsä.  1860-luvulla Sulvalla oli parikymmentä tuulimyllyä. Tuuli sai myllyn siivet liikkumaan, mikä vuorostaan sai kaksi painavaa pyöränmuotoista kiveä liikkumaan ja hiertymään toisiaan vasten. Kivien väliin laitettiin viljaa, kuten ruista, jota kylvettiin omilla pelloilla ja jota kuivattiin jälkeenpäin riihessä. Myllyssä tästä tuli sitten ruisjauhoa. Tätä leveämmän mallista tuulimyllyä kutsuttiin hollantilaiseksi tai mamselliksi, koska sen muoto muistutti hienon neidon eli mamsellin mekkoa. Useimmat myllyistä näyttivät kuitenkin enemmän vähän kauempana seisovalta harakkamyllyltä. Myllyt olivat talonpoikien yhteisomistuksessa tai ne kuuluivat mylläreille, jotka jauhoivat viljaa täkäläisille. Kyläläiset tiesivät aina mitkä myllyt jauhoivat hienosti ja mitkä myllyt olivat huonompia.