Stundars on elävä museo, missä jokainen rakennus itsessään on arvokas museoesine. Koko museokylä on kuin suuri näyttely paljaan taivaan alla. Täällä ei ole juurikaan estäviä lasivitriinejä ja voit tulla niin lähelle vanhoja työkaluja, huonekaluja ja taloustavaroita, että voit melkein kuulla niiden kuiskivan vanhoista ajoista.
Stundars on tänään suuri ulkoilmamuseo Sulvan kyläsää Mustasaaren kunnassa, Pohjanmaalla, Suomessa. Museo esittelee näkymiä ruotsinkielisen pohjanmaan maaseudulla Oravaisista Pirttikylään lähinnä ajalta 1870-1920 painottaen talonpoikaiskulttuuria, käsityöläisiä ja alempia yhteiskuntaluokkia.
Useimmat interiöörit museokylän vanhoissa asuintaloissa ja työpajoissa ovat osia perusnäyttelystämme. Niihin kuuluvat myös Kirjapainomuseo ja Hemmerin muistohuone. Näistä tiloista voit lukea ja kuunnella lisää rakennustemme kuvauksissa.
Vuoden museaalinen näyttely Topp
Koristeltu Topp
Kesällä 2026 yhdeksän Oravaisten ja Pirttikylän välillä sijaitsevaa museota yhdistää voimansa esittääkseen näyttelyn Koristeltu. Näyttelyssä nostetaan esiin pohjanmaalaiseen rakennusperinteeseen kuuluvia tekniikoita sekä värejä. Lisäksi näytteillä on kaikenlaisia aarteita, kuten kihlajaislahjoja sekä kirstuja, jotka on siirretty pitäjänmakasiinista ja varastoista Maalaistalon remontoituun edustupaan. Nyt on sopiva aika tehdä kiertomatka Pohjanmaan halki ja tutustua talonpoikaismaalauksen kauneuteen!
Näyttelyyn osallistuvat Furirbostället Oravaisista, Mortes gårdsmuseum Björköstä, Pohjanmaan museo Vaasasta, Sundomin kotiseutumuseo, Stundarsin museo Sulvalts, Brinkenin museoi Maalahdelta, Petolahden kotiseutumuseo, Korsnäsin kotiseutumuseo ja Pirttikylän kotiseutumuseo.
Museon muut historialliset näyttelyt Topp
Joka vuosi meillä on kuitenkin uusi tai uudistettu, enemmän tilapäinen, museaalinen näyttely jossakin museorakennuksessa. Käynti näissä näyttelyissä sisältyy museon sisäänpääsymaksuun.
Vuosisadan 1900 vaihteessa moni pohjanmaalainen muutti Amerikkaan. Miksi he lähtivät? Ketkä lähtivät? Milloin ja miten? Kuinka heidän poissaolonsa vaikutti kotiin, sukuun ja kylään? Ketkä eivät koskaan palanneet kotiin – ja ketkä palasivat? Mitä uutuuksia ja ajatuksia he toivat mukanaan? Käyttämällä Sulvan kylää – ja varsinkin 100 maasta muuttanutta sulvalaista – esimerkkinä valaisemme millaista elämä Amerikassa on ollut ruotsinkielisille pohjanmaalaisille.
Näyttelyn voi kokea ruotsiksi, suomeksi, sekä englanniksi.
Voit varata opastetun kierroksen omalle ryhmälle – täydellinen ajanvietto sukukokoukselle, lähilomailulle, tai vieraileville siirtolaisten jälkeläisille.
Näyttely sijaitsee museokylässä maatilan luhtiaitassa, mutta Stundarissa on sen lisäksi 6 muuta rakennusta missä on vahva yhteys pohjanmaalaisten maastamuuttoon.
Kuinka ennenvanhaan oikein nukuttiinkaan? Kaikissa museorakennuksissamme on kerrossänkyjä, sivusta vedettäviä sohvia ja kehtoja – kaikki siististi pedattuina värikäs peite päällimmäisenä. Näin tehtiin tällä seudulla juhannukseksi vielä 100 vuotta sitten. Talon väki nukkui itse aitoissa ja luhdeissa, karjamajoissa ja kalamajoissa valoisina kesäöinä. Siksi kaikki kauniit kudotut peitteet, paksut lammasnahkapeitteet, pellavaiset tyynyliinat ja villalakanat eivät ole näkyvillä autenttisissa interiööreissä. Mutta keräilijä Ninni Backin suuren tekstiililahjoituksen ansiosta voimme nyt esitellä upeat tekstiilikäsityöt, joihin pohjalaiset naiset uhrasivat lukemattomia työtunteja. Näyttelyyn voit tutustua Savenvalajan tuvassa.
Entisaikoina olivat naiset varsinaisia mestareita valmistamaan kulutusta kestäviä vaatteita – mutta ennen kaikkea he osasivat hoitaa niitä, niin että ne kestäisivät niin kauan kuin mahdollista. Vaatteet ja sänkyvaatteet olivat sekä kalliita että aikaavieviä valmistaa, lisäksi peseminen vaati paljon kallista puuta ja monia raskaita vesiämpäreitä. Siksi me modernit ihmiset voisimme opetella nerokkaita keinoja vanhojen aikojen naisilta, niin materiaalien valinnoissa kuin tekstiilien hoitamisessakin. Eikä se ollut ainoa asia, joka oli ennen paremmin: silloin naiset hoitivat ikävät askareet yhdessä, kuten pyykkääminen ja mankelointi – paljon puhetta ja naurua. Näyttelyyn voit tutustua kuparisepän tuvassa.
Sata vuotta sitten ei ollut jääkaappeja eikä sähköhelloja, tyhjiöpakkauksista tai pakastimista puhumattakaan. Itsestäänselvyyksiä tänä päivänä. Kuinka ruokaa sitten säilytettiin ennen? Mitä säilöntätapoja voitiin käyttää, kun esimerkiksi sokeri oli kallista ja jää suli? Kuinka juusto suojattiin nälkäisiltä jyrsijöiltä ja mitä tehtiin hapantuneelle maidolle? Mitä oikeastaan syötiin? Olemme keränneet Stundarsissa raaka-aineita kaikista talon maitoaitoista, ruokakomeroista, perunakellareista ja vilja-aitoista yhteen ja samaan aittaan näyttääksemme myös kulinaarisen puolen pohjalaisesta kulttuuriperinnöstä.
Taidenäyttelyt Topp
Stundarsissa järjestetään joka kesä vähintään kolme eri taidenäyttelyä. Meillä on kolme eri näyttelytilaa, jokaisessa oma uniikki ilmapiirinsä ja valaistuksensa. Suurin on kauniin Hemmerin talon yläkerta, sitten vanha Navetta valkoisiksi kalkittuine seinineen ja vankkoine kivijalkoineen ja pienimpänä kivenhakkaajan tupa, missä taidetta raamittaa roiskemaalatut seinät seinäreunuspenkit.
Taidenäyttelyihin pääsee tutustumassa sisäänpääsymaksulla, kuten myös museokylän näyttelyihin.
Hemmerin talo
Heidi von Wright, akvarelleja
Kyösti Linna ja Domenico Melillo, alueen seinämaalauksien taustalla olevat työprosessit
Navetta
Stundarsin oma näyttely rakennusperinnöstä
Kivenhakkaajan tupa
Riikka Helminen, kierrätysmetallista valmistetut eläinveistokset