Suomen jokaisessa kylässä on ollut 1870-luvulta eteenpäin Stundarsin maalaiskaupan kaltaisia pieniä kyläkauppoja. Ja ihan kuten täälläkin, sijaitsi kauppa kauppiaan kotitalon yhdessä huoneessa. Täällä on myös postitoimisto, jossa on yksi paikkakunnan ensimmäisistä puhelinkeskuksista, sekä kauppiaan keittiö ja hieno salonki. Kaupat olivat kuin pienoisversioita nykyisistä tavarataloista – vain tuoretta ruokaa ei myyty. Myynnissä oli purjelaivojen tuomia tuotteita kaukaisista maista. Mausteita ja teetä Aasiasta ja puuvillalankaa ja kaakaota Amerikasta. Kaupassa oli Arabian kauniisti koristeltua posliinia ja Nokian valmistamia kumikalosseja. Hyllyissä oli luonnollisesti myös tuotteita Vaasan ensimmäisistä tehtaista: lankarullia Vaasan puuvillasta, kynttilöitä ja saippuaa Vaasan saippuasta, sekä Vaasan höyryleipomon näkkileipää – mikä uutuus! Ennen vanhaan harvalla oli rahaa käteisenä, joten esimerkiksi suutari, pläkkyri tai luudantekijä tekivät vaihtokauppaa valmistamistaan tuotteistaan. Jos rahasta oli tilapäisesti puutetta, saattoi ostaa luotolla. Riippumatta siitä kuinka köyhä oli, jouluksi kuului ostaa kahvinpapuja ja pala sokeritopasta.
Maalaiskauppa
